Aamulla mentiin hallille tottistreeneihin kymmeneksi palelemaan (pakkasta joku -25). Mä tarjosin treeneissä pullakahveet Vinkan ALO1 ja Mindin AVO1 kunniaksi:D
Vinka sai alottaa treenit ja päätin ottaa seuraamista ja korjata eteentuloa, sekä lopuksi paikallamakuuta häirittynä. Seuraaminen meni mun mielestä hyvin. Henkilöryhmässä aluksi vilkuilua, mutta parin huomautuksen jälkeen sekin loppui. Sitten eteentuloja, jotka ei nyt justiin olleetkaan niin vinoja kuin kotona-.- Seuraavaksi paikallamakuuta aluksi niin, että paikallaolevat ihmiset kävelivät Vinkan ympärillä ja kouluttaja heitteli palloa muutaman metrin päässä. Mä kehuin Vinksua rauhallisesti, hyvin pysyi. Sitten tuli toinen koira treenaamaan ja otti myös muutaman luoksetulon. Mä olin ihan Vinkan vieressä ja kehuin rauhallisesti. Kerran se nousi mun käden perään (jossa oli nami, jota tavoitteli), mutta ei yrittänytkään toisen koirakon luo. Hyvä treeni siis!

Mindille aluksi seuraamista, jossa paljon askelsiirtymisiä. Ne meni tavalliseen Mindimäiseen tapaan hienosti. Pitää vaan aina muistaa ottaa appari mukaan treeneihin, ettei palkkaa vinoista perusasennoista.. Sitten otettin kaikkia jääviä sekasin. Kaikki maahanmenot nopeita ja hyviä. Seisomiset meni hyvin, jos mä sanoin oikeella äänenpainolla käskyn. Istuminen toimi jo ilman mitään apuja, kunhan mä tässäkin muistin oikean äänenpainon. Niin ja meidän treenatessa oli yksi koira paikallamakuussa, jota Mindi ei tainnut edes huomata:D

Treeneissä oli myös mukana pari aivan yli-ihanaa pentua:D Nelikuinen malikka ja samanikäinen rotikka<3 MUTTA mullapa ei ole YHTÄÄN pentukuume. Kiitos ihanan, ikuisen pennun, Vinkan<3

Tottistelun jälkeen painuttiin metsään lenkille. Mukana tietysti kaverini Fiinan kanssa. Päätettiin mennä vähän lyhempi lenkki kuin yleensä (meidän lenkit yleensä 2,5-3h), koska oli niin kylmä. 1,5h taidettiin kuitenkin olla. Hrr... Jossakin vaiheessa multa oli tippunut hanska ja koska kädet oli ihan tunnottomat niin mä en huomannut sitä:D  Kun mä lopulta huomasin, niin me nähtiin se noin 50m päässä ja koska mä en jaksanut lähteä hakemaan sitä, mä osotin sitä hanskaa Vinkalle ja hetsasin pitämällä pannasta ja sanomalla että "kato Vinka mikä tuola on onko se lelu, haluukko hakee sen, hä". Kun mä päästin pannasta irti, mä sanoin Vinkalle noutokäskyn ja niin pikkukippurahäntä lähti kiitämään hanskan luo ja toi iloisesti:) Kyllä siinä meinas tulla tippa silmään kun niin hienosti appelsiini totteli ja kuunteli:) Tätähän varten koiria otetaan, palvelemaan omistajaansa! No ei nyt sentään..

Tässä vielä kuvia;

^Vinka elementissään..

Mindi oli muuten vuoden 2010 sveitsinpaimenkoirien tokopistekilpailussa sijalla 8/34! Ja Vinka ainoana appenzellinä 30.:D